Työllisten määrän kehitys 2019-2020
Tänä keväänä ammattiin valmistuneet joutuivat uuden tilanteen eteen, sillä töitä ei ole ollut saatavilla samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Vaikka koronavirusepidemiasta seuranneita rajoitteita kesän aikana jonkin verran purettiin, viruksen toinen aalto on selkeästi syksyn aikana alkanut jo levitä Suomessa ja erilaisia rajoituksia ja suosituksia kasvomaskien käytöstä on alettu lisäämään. HUS:n toimitusjohtajan mukaan toinen aalto olisi alkanut levitä jo heinäkuun ensimmäisen viikon jälkeen, jolloin tartuntaluvut lähtivät vähitellen nousemaan.
Osalla nuorista jatko-opiskelumahdollisuudet heikentyivät merkittävästi, sillä koronavirus muutti monien korkeakoulujen valintaperusteita hakuajan päätyttyä. Kokoontumisrajoitusten ollessa voimassa osa yliopistoista päätyi painottamaan merkittävästi todistusvalintaa ja luopumaan pääsykokeista, minkä osa hakijoista koki epäreiluksi ja tutkijat pitävät sitä eriarvoistavana. Ammattikorkeakoulut päätyivät järjestämään pääsykokeet etänä. Ammattikorkeakoulujen pääsykokeiden rakenne on muuttunut jo vuoden 2019 syksynä niin, että kaikille aloille on sama pääsykoe oman alan kysymyksiä lukuun ottamatta. Uudenlaisiin pääsykokeisiin ei myöskään ole ennakkomateriaaleja, joten pääsykoe saattoi olla osalle hakijoista hyvin haastava. Lopulta 35% opiskelupaikkaa hakeneista sai sen, eli valittujen määrä suhteessa hakijoihin oli samalla tasolla aiempiin vuosiin nähden. Se silti tarkoittaa lähes 100 000 hakijaa, jotka jäivät ilman opiskelupaikkaa.
Alla olevasta tilastosta nähdään, että työssäkäyvien määrä on vähentynyt vuoden 2019 elokuusta vuoden 2020 elokuuhun kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi ikäluokassa 65-74. Suurin kasvu työttömien määrässä on tapahtunut ikäluokassa 15-24, mikä tarkoittaa sitä, että erityisesti nuoria on vailla töitä ja opiskelupaikkaa. Jotta tilanne saadaan käännettyä paremmaksi, toimiin on ryhdyttävä heti.
Työllisten määrän kehitys 2019-2020
Nuoret tarvitsevat apua työllistymiseen
Jos ei ole töitä tai opiskelupaikkaa, riski syrjäytymiseen kasvaa. Vuonna 2008 alkanut lama ja 1990-luvun lama ovat opettaneet, että mitä pidempään nuoren työttömyys jatkuu, sitä suuremmat vaikutukset sillä on elämään. Työttömyyden jatkuessa mielenterveyden ongelmat voivat monilla lisääntyä, mikä vaikeuttaa työllistymistä entisestään.
Nuorille suunnattu apu maksaa itsensä takaisin nuorten työllistyessä. Ilman apua työllistyminen voi kuitenkin olla monelle hyvin haastavaa koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa, jossa monet on jo lomautettu ja irtisanottu. Vasta työelämään siirtymässä olevalle nuorelle voi olla hyvin lannistavaa saada kerta toisensa jälkeen kieltäviä vastauksia haetuista työpaikoista, eikä kaikille edes ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla. Siksi nuorten työllistymistä kannattaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ohessa kuva Ylen aamusta 25.9.2020. Kuvassa on työttömien, vastavalmistuneiden, korkeakoulutettujen määrä, joka on vaihdellut vuosien kuluessa aaltomaisesti.
Vastavalmistuneiden, korkeakoulutettujen työttömien määrän seuranta vuodesta 2006 lähtien
Nuorten työllistymistä voidaan tukea monilla keinoilla
Nuorten työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi palkkatuella, jolloin kustannukset eivät muuttuneessa tilanteessa ole yritykselle niin korkeat ja kunnat eivät joudu maksamaan työttömäksi jääneistä työmarkkinatukea. Palkkatuella työskentely mahdollistaa myös työn saamisen sellaisesta paikasta, mihin nuoren osaaminen ei täysin riitä. Kuitenkin nuori pääsisi palkkatuen avulla tekemään työtä, jolla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia työllistymiseen tulevaisuudessa ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä.
Nuoret saattavat hyötyä myös lyhytkestoisista työtehtävistä, joista voi saada monipuolista kokemusta. Vaikka nuori ei työskentelisi paikassa tai alalla, jota vastaava koulutus hänellä on, hän voi hyötyä siitä jatkossa voidessaan osoittaa tehneensä mahdollisimman paljon erilaisia töitä. Pitkällä aikavälillä monilla eri aloilla vähän työskennellyt nuori voi löytää helpommin oman juttunsa. Monet työnantajat arvostavat monipuolista työkokemusta, sillä se osoittaa nuoren olevan valmis tekemään töitä saavuttaakseen tavoitteensa ja että hän on todella miettinyt, mitä haluaa tehdä.
Ohessa on kuva Ylen Aamusta 25.9.2020, jossa on kuvattu kokoaikaisesti lomautettujen, vastavalmistuneiden määrä vuodesta 2006. Kuva osoittaa, että lomautukset eivät aina kosketa vain iäkkäämpää väestöä.
Kokoaikaisesti lomautettujen, vastavalmistuneiden seuranta vuodesta 2006 lähtien
Kuntakokeilun ei tarvitse olla ainoa syy nuorten kuntakohtaiseen työllistämistoimintaan
Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, ettei sopivaa työkohdetta tahdo silti löytyä. Silloin tarvitaan järjestettyä työllistämistoimintaa ja opiskelumahdollisuuksien lisäämistä. Jotta nuorisotyöttömyys saataisiin vähenemään, tukitoimiin on panostettava. Tukitoimien lisäämiseen ei tarvitse odottaa valtion päätöstä, vaan kunta tai kuntayhtymä voi miettiä omalle alueelleen sopivimpia keinoja nuorten työssäkäymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorissa on kuntien ja valtion tulevaisuus, eikä heidän tarvitsemansa tuen määrää kannata väheksyä tai pelätä hinnan takia. Hyvinvoiva ihminen voi tehdä huomattavasti pidemmän työuran kuin sellainen, joka putoaa jo nuorena työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Lähteet:
Kosonen, Petri. 25.4.2020 klo 20:56. Tuleeko tänä vuonna valmistuvista opiskelijoista väliinputoajaluokka? - Laman aikana valmistuneilla kohonnut riski jäädä työelämän ulkopuolelle. Yle. Päivitetty 25.4.2020 klo 21:24. Viitattu 13.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11323491
Nieminen, Silva. 4.6.2020 klo 17:02. Näin sujui ammattikorkeakoulujen karsinta etänä - kokeeseen piilotetut valvontaelementit voivat paljastaa sinut, jos yritit huijata. Yle. Päivitetty 5.6.2020 klo 14:24. Viitattu 13.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11385457
Niemonen, Reeta. 1.8.2020 klo 7:20. Tutkijat pitävätä korkeakouluhaun uudistusta eriarvoistavana - todistusvalinta voi suosia kaupunkilaisten ja koulutettujen perheiden tyttöjä. Yle. Päivitetty 3.8.2020 klo 13:14. Viitattu 13.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11471428
Nykänen, Petra. 5.8.2020 klo 22:01. HUS:n toimitusjohtaja: Koronan toinen aalto on jo täällä - “Jos me jatkamme samalla tavalla, silloin meillä on ongelma käsissämme jo kuukauden kuluessa”.Yle. Päivitetty 5.8.2020 klo 22:10. Viitattu 13.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11481321
Opetushallitus. 15.7.2020. Korkeakoulujoen toisessa yhteishaussa opiskelupaikka 52 500 opiskelijalle. Tiedote. Viitattu 25.9.2020. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/korkeakoulujen-toisessa-yhteishaussa-opiskelupaikka-52-500-opiskelijalle
Rautio, Marjatta. 29.4.2020 klo 15:38. Katso yliopistojen uudet valintaperusteet: psykologian opintoihin 93, lääkikseen 75 ja kauppikseen 70-90 prosenttia todistuksilla. Yle. Päivitetty 30.4.2020 klo 18:44. Viitattu 13.8.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11326930
Ruokanen, Reijo. 22.7.2020 klo 8:00. Reijo Ruokasen kolumni: Hallituksella on mahdollisuus loistaa nyt. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.8.2020. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006577993.html