Vuoden 2019 lopussa maailmalla alkoi levitä nimen COVID-19 saanut virus, joka 2020 vuoden alussa alkoi levitä myös Suomessa. Viruksen leviäminen muutti pysyvästi yhteiskuntaamme siirtämällä monia toimistotyöläisiä etätöihin ja samalla se vähensi suorittavan työn tarvetta. Sen seurauksena monia ihmisiä lomautettiin ja osa jäi kokonaan työttömäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelun mukaan 10.8.2020 kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita oli 72 997 ja muita työttömiä työnhakijoita 288 599. 20.9.2020 Työ- elinkeinoministeriön verkkopalvelun mukaan kokoaikaisesti lomautettuja työnhakijoita oli 58 798 ja työttömiä työnhakijoita 258 978. Vaikka kokoaikaisesti lomautettujen ja työttömien määrä on hieman laskenut kuukauden kuluessa, on syytä muistaa, että esimerkiksi UPM on elokuun lopussa ilmoittanut Jämsän paperitehtaan sulkemisesta vuoden loppuun mennessä. Myös monilla muilla yrityksillä on haasteita toiminnassa, joten voi olla odotettavissa että muita tehtaita suljetaan ja yrityksiä ajautuu konkursseihin ja sitä kautta työttömien ja lomautettujen määrä voi jälleen kasvaa.
Kunnat ovat työttömien ja lomautettujen määrän kasvaessa ison haasteen edessä
Kunnille työttömien määrän kasvu tarkoittaa myös kustannusten kasvua. Kunnat maksavat puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, ja mitä pidempään työtön on ilman työtä, sitä korkeammaksi kustannukset nousevat. Jos yksi ihminen on työtön yhtäjaksoisesti 1000 päivää, kunta joutuu maksamaan työmarkkinatuesta 70 prosenttia. Varsinkin pienille kunnille tällaiset kustannukset voivat olla sietämättömiä, ja rahalle olisi muita käyttökohteita kuin Kelalle suoritettavat työmarkkinamaksut. Jos työtön työnhakija pääsee mukaan työllistymistä edistävään toimintaan, kunnan sijasta valtio maksaa työmarkkinamaksun. Silloin kunnat voivat käyttää työssäkäyviltä saamansa verorahat kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeisiin asioihin.
Pahin skenaario on, että yksittäinen kunta on riippuvainen siellä toimivan ison yrityksen ja sen työntekijöiden veroista. Yritys voi kuitenkin muuttaa toiselle paikkakunnalle, jos nykyisessä kunnassa ei ole saatavilla riittävästi osaavia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. Samalla yrityksen mukana voi lähteä myös suuri joukko asukkaista, jotka katsovat paremmaksi muuttaa sinne, missä heidän osaamisellaan löytyy töitä. Tällöin pieneen kuntaan voi jäädä lähinnä työttömiä ilman mahdollisuutta työllistyä uudelleen.
Työttömyys vaikuttaa ihmiseen monin tavoin ja pitkään
Työttömänä oleminen ei ole pitkällä aikavälillä hyväksi ihmiselle, joka luontaisesti kaipaa sisältöä elämäänsä. Työttömyys passivoi ihmistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia mahdolliset yksittäiset liikuntaharrastukset voivat jäädä pois, kun urheilupaikat ovat kiinni ja kokoontumisia rajoitetaan. Se vähentää huomattavasti myös monien ihmisten sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa, mikä passivoi entisestään. Tämä voi johtaa moniin fyysisiin ja mielenterveysongelmiin, joista kustannukset ennen pitkää kaatuvat kuntien ja valtion maksettaviksi.
Työelämän muutos lisää työllistymisen haasteita
Työelämä muuttuu nopeasti teknologian lisääntyessä työkohteissa ja työtapojen uudistuessa. Vaikka olisi nuori ihminen, joka on juuri valmistunut ammattiin, työpaikan saaminen on erityisen hankalaa vallitsevan tilanteen takia. Työn saaminen ei myöskään helpotu työttömyyden pitkittyessä, koska koulutuksessa opitut tiedot ja taidot voivat alasta riippuen alkaa vanhentua hyvin nopeasti.
Siksi olisi tärkeää, että olisi keino yhdistää niin lyhyet kuin pitkät työjaksot ja työttömät sekä lomautetut mahdollisimman helposti. Helppouden tärkeys ei johdu siitä, että ihmiset olisivat laiskoja, vaan siitä, että töiden etsiminen ja löytäminen olisi tässä muuttuneessa ajassa mahdollisimman sujuvaa ja joustavaa. Tilanteen pitää olla mahdollisimman helppo niin yrityksille kuin työnhakijoille.
Lähteet:
Työ ja elinkeinoministeriö. N.d. Koronaviruksen vaikutukset työllisyystilanteeseen. Viitattu 13.8.2020 ja 25.9.2020. https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen
UPM. 26.8.2020. UPM suunnittelee toimintojen tehostamista kilpailukyvyn varmistamiseksi. Pörssitiedote. Viitattu 25.9.2020. https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2020/08/upm-suunnittelee-toimintojen-tehostamista-kilpailukyvyn-varmistamiseksi/